Viimeinen lukuvuosi MBA- opinnoissa on käynnistynyt. Olen päätynyt tekemään päättötyöni aiheesta sosiaalinen media (SOME)johtamisen välineenä. Olen liittynyt lukuisiin online- verkostoihin, joissa olen yrittänyt päästä keskustelun tynkään kiinni SOMEsta johtamisessa. Ensikokemukseni on, että on todella vaikeaa liittyä ryhmiin mukaan, jos ei tunne verkostosta ketään entuudestaan siis tässä offline- maailmassa. Miten päästä mukaan SOME- online verkostoihin, joiden ensivaikutelma muistuttaa lähinnä sisäpiirinrenkaalta. Ehkä siihen löytyy ratkaisuja, kun perehdyn enemmän SOME- ajatteluun ja sen toimintamalleihin online ympäristöissä.
Omaa edistymistäni SOMEn ymmärryksessä edisti 1.9.2010 käynnistynyt innovaatioverkoston ( www.innovaatioverkosto.fi )sosiaalisen median perehdyttämisohjelma. Luennoitsijamme Helena Aramo valaisi perusteellisesti eri SOME- työkalujen mahdollisuuksia. En ole aivan noviisi SOMEn käytössä, sillä olen kirjoittanut blogeja ja käyttänyt Facebookia pian kaksi vuotta. Twitterin otin käyttöön keväällä 2010, mutta SOME- työkaluna vierastan sitä edelleen.
Suurin ristiriita luennoitsijan SOME- näkemysten ja omien SOME- kokemusten välillä oli siinä, miten hän näkee yksityisyyden ja julkisuuden SOMEssa. Hän puhui vahvasti avoimmuden puolesta SOMEn käytössä. Itse olen jotenkin ajatellut tähän asti, että oma Facebook- profiili ei ole työkavereita varten, vaan siellä jaan kokemuksiani läheisteni ja ystävieni kanssa.
Olen nyt aloittamassa lukuvuoden kestävää perehtymistä SOMEen johtamisen välineenä. Erityisen kiinnostunut olen selvittämään, muuttaako alkava SOMEn innovaatioverkosto- työskentely ajatuksiani tai jopa johtamistani, kun yhdessä ryhmän kanssa perehdytään SOME- työskentelyyn enemmän. Olenko vuoden päästä valmis jakamaan Facebook- profiilin myös työkavereiden kanssa vai haluanko pitää sen yksityisenä alueena myös jatkossa. Siinä on yksi mittari, jonka avulla ajattelutapani muutosta voi seurata seuraavan vuoden aikana.
